Jalat, jalat!

Olipa taas flunssa, näin kauan sitä kipeyttä loppujen lopulta kesti. Sunnuntaina olin ensimmäistä kertaa niin terve että uimaan meneminen tuli taas kysymykseen. Uinnista ei ikinä pitäisi joutua pitämään taukoja, vesi tuntui taas niin raskaalta, vähän kuin uisi siirapissa. No, tuntumaahan ei saa takaisin muuten kuin uimalla joten otin heti eilen uusiksi. Eipä tuo tuntunut yhtään sen paremmalta, mutta kai se taas tästä lähtee.

Eilen mukana oli myös Mies, joka antoi taas vähän palautetta vapaauintitekniikastani. Olen aikaisemman palautteen seurauksena oppinut tekemään käsivedot paremmin, mutta nyt hän puuttui potkuihini. Potkiessani jalkani eivät ole tarpeeksi lähellä toisiaan, minkä takia lantioni ei pääse kiertämään vaan vartalonkierto rajoittuu olkapäihin ja lapoihin. Vartalonkierron ääriasennossa jalkojen pitäisi olla jossain määrin päällekkäin, mitä minulla ei päässyt tapahtumaan ollenkaan. Taas piti tihrustaa videoita että ymmärsi kunnolla mitä Mies tuolla tarkoitti, Ian Thorpen uintia katsomalla ymmärsin kyllä heti.

Loppuajan uin sitten jalat korostetun lähellä toisiaan, mikä tuntui jotenkin kamalan huteralta. Lisää treeniä siis, ja lisää lihaksia keskivartaloon että saan kontrolloitua vartalon asentoa paremmin. Vaikeaa tuo uinti.

Edes jotain

Hyvin varovainen paluu liikunnan pariin tehty tänään, ihan iisisti hyötyliikunnan merkeissä. Ajoin koulumatkat pyörällä ja kun oli muitakin asioita hoidettavana, tein suosiolla isomman kierroksen toiseen suuntaan niin sain koulumatkasta kaiken hyödyn irti. Tuon kiertotien ansiosta kilometrejä kertyi noin 21, ei siis mikään ihan huikea urheilusuoritus mutta juuri sopiva flunssastapaluuvetristely (huh mikä sanahirviö).

Nokka vuotaa kovasti niin kuin se tekee nyt muutenkin koko ajan, toivottavasti tuo nuha ei ole yhtä sitkeä kuin tämä tauti on muuten ollut. Muuten on kyllä ihan hyvä olo. Huomenna saa sitten nähdä joko olisin riittävästi kunnossa tekemään jotain muuta, kun ei ole ollut kuumetta ja yskää enää pitkään aikaan eikä tuosta nuhasta tunnu kummempaa haittaa olevan. Salille tai uimaan en todellakaan lähde ennen kuin lakkaan niistämästä, mutta ehkä tästä jo jotain voisi ruveta tekemään.

Flunssaa liikkeellä

Viime päivät ovat kuluneet näissä tunnelmissa:

Nyt voin sanoa että taitaa olla joku ihan kunnon pöpö liikkeellä, on nimittäin sen verran kipeää porukkaa tuttujen keskuudessa. Itse taisin päästä vähällä, viisi päivää olen ollut kipeänä ja nyt kuume on ihan rehellisesti poissa, mutta muuten en todellakaan ole terve, yskin ja kurkku tuntuu metrin paksuiselta ja nukkuminen on vaikeaa kun tuntuu ettei pysty hengittämään normaalisti. Miehellä tuli viikko täyteen ja yskii edelleen aika pahasti ja valittelee että tuntuu keuhkoissa, varmaan saa kohta käydä näyttäytymässä lääkärille jos ei rupea tuosta tokenemaan. Myös ystäväni valitteli ihan samoja oireita, hän on ollut kipeänä yli viikon. Jokin hengitykseen käyvä tauti siis. Ystäväni kanssa olen puhunut vain puhelimessa, joten sitä kautta tämä ei ole tarttunut vaan tätä taitaa muuten vaan olla liikkeellä.

Kaikki kiva on siis pois laskuista, turhauttaa kun tahtoisin treenaamaan enkä voi mennä. Mitään riskejä en tämän kanssa aio ottaa, odotan että olen kunnolla terve ennen kuin palaan ollenkaan liikunnan pariin. Sohvalla makaaminen jatkukoon siis.

Kuukausiraportti 10/2012

Kääk miten aika juoksee! Opiskeluntäyteinen syksy on kovassa vauhdissa ja treenattua on tullut mutta blogi on jäänyt ihan omiin oloihinsa. Tässä kuitenkin pikainen raportti jäljelläolevista tavoitteista kuluneelta kuukaudelta

20 lajia:

Lokakuussa liikkuminen jakaantui lähinnä salitreenin, uinnin ja pyöräilyn kesken. Yhtään uutta lajia ei sekaan tullut, edelleen siis listalla 18 lajia. 

180 päivää:

Intoa on riittänyt. Lokakuussa tuli liikuttua 20 päivää ja se tekee koko vuoden saldosta jo 158. On siis ihan rajoilla että tämä tavoite saattaisi täyttyä jo marraskuun aikana.

Nyt taidankin lähteä tuon viimeisen lauseen innoittamana viipottamaan kuntosalille. Palataan taas!

Jumi

Tällä viikolla olen potkaissut uudet treenit käyntiin. Tein itselleni uuden kaksijakoisen saliohjelman ja kummatkin osat on tullut tehtyä kerran. Lisäksi olen käynyt uimassa useamman kerran. Nyt olo on juuri sellainen kuin kuvitella saattaa: äkillinen treenimuutos voi aiheuttaa pienenpientä lihasjumia. Vatsalihakset ovat niin kipeät että jos niitä joutuu käyttämään, tulee aina mietittyä että onko tämä ihan pakko tehdä juuri näin vai voisiko tämän tehdä joillain muilla lihaksilla. Kyljistä on löytynyt jänniä lihaksia ja muutenkin olo on vähän jyrän alle jäänyt. Ja samalla on kuitenkin hyvä olo. Tällainen lihaskipu tuntuu henkisesti hyvältä vaikka fyysisesti se tekeekin asioista vähän vaikeita.

Eka uintikerta oli ihan kamala. Oli ehtinyt kertyä vähän liikaa taukoa edellisestä kerrasta ja uinti on juuri sellainen laji josta taukoja ei kannata pitää. Vesi tuntui inhottavalta ja kaikki oli kamalan hankalaa. Tuo on kuitenkin helpottanut kerta kerralta, eilen vesi jo tuntui mukavalta ja pehmeältä ja jotenkin ei niin märältä. Vähän kuin olisi uinut pumpulipilvissä. Hengittäminen tuntui luontevammalta koska en varonut vettä niin paljon.

Eilen Mies oli mukanani uimassa ja antoi palautetta tekniikastani. Käsivetojen korjaamiseen on tarve keskittyä tässä lähiaikoina, uin kuulemma aivan liian suorilla käsillä ja kulutan siihen aivan turhaa energiaa. Syytä on siis puuttua tuohon nyt kun huonot tavat eivät ole vielä ehtineet juurtua.

Palautumisviikko

Kuten odotettavaa oli, maanantaina liikkuminen oli aika vaikeaa. Raahustin sohvan ja jääkaapin väliä ankkatyyliin, kun muuta eivät lihakset sallineet. Kylmägeeli oli paras ystäväni. Onneksi ei ollut pakko mennä kouluun, siinä kunnossa se olisi ollut hankalaa. Yöunetkin jouduin ottamaan sammakkoasennossa koska se oli ainoa asento jossa lonkissa ei tuntunut ikävältä. Tiistaina oli vielä toinen lonkka vähän jumissa, mutta sain sen kanssa ihan hyvin pyöräiltyä kouluun. Pyöräily onkin ollut ainoaa liikuntaa mitä tällä viikolla on ennen tätä päivää tullut. Alkuviikosta oli pienenpieniä flunssaoireita ja halusin antaa itselleni kunnolla aikaa palautua.

Tänään kävin viikon ensimmäisellä lenkillä. Ulkona oli hieno auringonpaiste ja jalat tuntuivat vievän sinne melkein väkisin. Juoksentelin ihan fiiliksen mukaan ja aika paljon tekikin mieli juosta metsäpoluilla. Hyppelin juurien ja kivien yli ja spurttailin ylämäkiä ihan pelkästä juoksemisen riemusta. Endorfiini tekee ihmisen onnelliseksi. :) On aivan uskomattoman ihanaa olla kunnossa.

Nyt olisi suunnitelmissa keskittyä jonkun aikaa enemmän voimaharjoitteluun ja uintiin. Tuntuu jotenkin niin orvolta jos ei ole minkäänlaista etukäteen suunniteltua ohjelmaa, joten päätin nyt lähteä etenemään noilla.

Kuukausiraportti 9/2012

Huomattavan positiivisissa fiiliksissä pääsee raportoimaan uudenvuodenlupausten etenemisestä syyskuussa.

Puolimaraton: 

Done! Pääkaupunkijuoksu eilen!

20 lajia: 

Syyskuussa tähän listaan tuli tavallaan kolme lajia lisää. "Tavallaan" siksi, koska havaitsin unohtaneeni pyöräilyn listasta vaikka olen tehnyt sitä vaikka kuinka paljon kesän aikana. Kaksi muuta lajia tuli ihan oikeasti kokeiltua syyskuussa ensimmäistä kertaa: Fitness Fusion ja geokätköily. Saldo koko vuodelta on siis jo ilahduttavat 18.
1. Juoksu 
2. Cross training 
3. Cabaret Strip

4. Venyttely
5. Kuntosali
6. Pilates
7. Uinti
8. Kävely
9. Spinning
10. Core
11. Combat
12. Hathajooga
13. Tallityöt
14. Raviurheilu
15. Rullaluistelu
16. Pyöräily
17. Fitness Fusion
18. Geokätköily

180 päivää:
Syyskuussa tuli 17 liikuntapäivää. Osa näistä oli vain pyöräilyä kouluun ja takaisin, mutta kaikki lasketaan (ja sitä paitsi siinä menee kuitenkin puoli tuntia yhteen suuntaan). Yhteensä tänä vuonna on kertynyt jo 138 liikuntapäivää. 42 vielä jäljellä, se tarkoittaa kolmelle viimeiselle kuukaudelle 14 päivää/kk.