Puoli vuotta myöhemmin

Halusin tulla käymään pitkästä aikaa täällä. Puoli vuotta on hurahtanut niin etten ole edes oikeastaan ajatellut bloggaamista, enkä nytkään lupaile että paluu olisi jotenkin lopullinen, mutta on mukavaa ainakin silloin tällöin käydä päivittelemässä kuulumisia tännekin. Tuossa talvella vaan iski jonkinmoinen kyllästyminen, ei tuntunut että olisi mitään sanottavaa. Pienoista elämänmuutostakin on ilmassa, muutin Helsingistä Turkuun ja nyt väkerrän kovaa vauhtia lopputyötäni, joten joskus tulevaisuudessa saattaa tulla valmistuminen ja Ihan Oikeisiin Töihin meno vastaan.

Liikuntaa on, mutta en ole palannut sellaiseen säännölliseen, etukäteen suunniteltuun aikatauluun jollaista noudatin viime syksyyn asti. Nyt mennään enemmän fiilispohjalta. Pieniä sääntöjä joudun asettamaan itselleni, koska treenitahti on harventunut vähän liikaa. Päätinkin että tavoitteena tällä hetkellä on joka viikko kolme vapaavalintaista aerobista treeniä (juoksu, uinti ja pyöräily ovat pop kun nilkka haittaa kaiken maailman hyppimis-ryhmäliikuntatunteja), yksi lihaskunto (yksi riittää, koska viime aikoina nämä ovat olleet nollilla) ja yksi kehonhuolto (pilates tai jooga). Tuo on pikkuisen enemmän kuin mitä olen tehnyt ja sopii siis tehtäväänsä, hellästi herättelemään kehoani tekemään vähän enemmän kuin nyt. Mitenkään ryppyotsaisesti en pidä tästä kiinni, tavoitteena ei nyt ole mitään urheilutapahtumia vaan pelkästään oma hyvinvointi. Jotenkin se puolimaratonin juokseminen poisti jonkun pakon, tiedän että pystyn sellaiseen joten enää ei ole pakko todistaa mitään.

Viimeisimmän, tammikuun postauksen aihe on edelleen ilmassa: nilkka ja olkapää vihoittelevat ajoittain. Varsinkin olkapää aiheuttaa turhautumista. Siinä ei normaalitilanteessa ole mitään vikaa, mutta se taitaa olla hieman löysä ja on joskus uidessa hiukan nuljahtanut paikaltaan (ja sitten itsestään heti takaisin), mikä on luonnollisesti aika kivuliasta ja todella ikävää kun niin käy kesken uimisen. Joudunkin uimaan hiukan huonommalla tekniikalla kuin haluaisin, koska tuon ehkäisemiseksi en voi ojentaa käsiä ihan suoraan linjaan vartalon kanssa (vapaauinnista on siis edelleen kyse). Muuten se ei ole mikään kovin dramaattinen vaiva.

Sellaista siis!