keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Jalat vie ja järki luovuttaa

Tänään juoksin runsaan tunnin peruskuntolenkin. Syke ja kulutus jäivät vähän arvailujen varaan, sillä sykemittarista hukkui signaali puolivälissä. Siihen asti se oli vähän väliä huomautellut että syke nousee liian korkeaksi ja luulen että lenkin loppupuoliskolla se nousi ihan huoletta liian ylös, kun ei enää ollut laitetta joka sitä olisi vahtinut. Yritin kuitenkin ottaa ihan rauhallisesti, joten ei kai se niin kovin draamaattista ole vaikka se syke olisi pikkuisen noussutkin, ei se ainakaan ihan holtittoman ylös päässyt. Heitin sykevyön pesukoneeseen heti lenkiltä tultuani, olen ollut vähän turhan laiska pesemään sitä ja siksi se varmaan nyt heittäytyi lakkoon.

Juoksu tuntui todella hyvältä. Fiilistelin vaan sitä tunnetta kun jalat vaan vievät ja jossain vaiheessa huomaa ettei ole ajatellut mitään pitkään aikaan. Uskomattoman rentouttavaa. Lenkin aikana satoi kevyesti mutta eipä tuokaan mitään haitannut, en juurikaan edes huomannut sitä enää vauhtiin päästyäni. Kovasti oli porukkaa shortseissa ja t-paidassa juoksentelemassa tuolla, ei siis tainnut se pikkuinen sade haitata muitakaan.

Lenkkimusiikki voisi tällaisena päivänä olla vaikkapa hyväntuulista Tiktakia:



(jos video ei toimi niin pahoitteluni, tuli liitettyä tuo vähän eri tavalla kuin normaalisti. Jos tuo nyt ei jollakulla näy niin kyseessä on siis Tiktakin Mutta mä rakastan sua)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti