Käännös parempaan, mars!

Kävin lenkillä. Pakkohan se oli kun olin niin täällä julistanut. Juoksin intervalleja ja sykemittarin avulla sain aivan uuden käsityksen tuostakin. Vaikka kuinka olen aina kuvitellut osaavani juosta oikeaa vauhtia (tai ehkä liian hiljaa), todellisuudessa juoksenkin liian kovaa. Luulin juoksevani ihan tavallisia intervalleja vauhtikunto-sykkeellä, mutta sykemittari huuteli vähän väliä että syke nousee liian ylös. Toki nuo sykemittarin laskemat rajat ovat arvioituja, eihän se pysty pelkästään laskemalla mitään tarkkoja arvoja arvioimaan enkä ole edes testannut maksimisykettä. Ajattelin tänään ottaa mäkivetoja lenkin loppuun, mutta jalat olivat sen verran väsyneet etten varmaan olisi niillä jaksanut enää spurtata tarpeeksi päästäkseni lähellekään maksimisykettä. Ehkä seuraavalla kerralla.

Mutta siis jee! Vajaa viisi kilometriä taittui matkaa ja jäi hyvä fiilis, taidanpa juosta huomennakin. Lenkin päätteeksi tein vielä punnerruksia. En ole salitreeniäkään tehnyt aikoihin enkä osannut yhtään arvioida missä kunnossa olen, joten päätin tehdä punnerrusohjelman kuntotestin. 16 punnerrusta meni suorin vartaloin. Ihan positiivinen tulos, oletin etten olisi saanut edes noin montaa. En kuitenkaan usko että aloitan punnerrusohjelmaa ainakaan nyt alusta. Olen vieläkin vähän kyllästynyt siihen ja mieluummin yritän palata monipuolisemman salitreenin pariin.