sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Taistelun jälkeinen euforia

Tänään oli ohjelmassa combat. En ehkä kykene huomenna käyttämään mitään lihasta, mutta se oli sen arvoista.

Kuva: weheartit.com

Olen vähän liikaa hissutellut combatissa aikaisemmin, ottanut varman päälle että jaksan loppuun asti ja sitten on jäänyt harmittamaan kun olisi jaksanut tehdä kovempaakin. Tänään otin sen linjan etten jätä mitään varastoon, jos ei jaksa kaikkea loppuun asti niin ei se niin dramaattista ole. Alla painoi se toissapäiväinen salitreeni mutta jaksoin! Lisätsemppiä tuli taas muista tuntilaisista, ihan parasta kun edessä on joku joka on paljon kovemmassa kunnossa, tulee kunnon tsemppi että jos tuo pystyy vetämään koko tunnin noin kovaa niin kyllä minäkin pystyn. Välillä tuntui ettei jaksa enää yhtään ja juuri silloin vaihtuikin liike ja jaksoi taas. 

Nyt on aivan mieletön raukea tunne, juuri oikealla tavalla väsynyt ja onnellinen. Tekee uskomattoman hyvää saada ihan luvan kanssa lyödä ja potkia ja pomppia ja lyödä ja potkia vielä vähän lisää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti