Geokätköilyä

Vaihtelu virkistää, sanotaan. Olen aina tykännyt metsässä rymyämisestä ja eilen päätin hetken mielijohteesta ja pienen googlettamisen seurauksena lähteä kokeilemaan millaista on geokätköily. Hetken aikaa siihen meni että sain rekisteröidyttyä tarpeellisille sivustoille ja setvittyä miten saan kännykkäni tulkitsemaan koordinaatteja jokseenkin oikein.

Ensimmäiseksi valitsin kotini lähellä olevan helpoksi mainitun kätkön. Hetken aikaa sain pyöriä edestakaisin sitä etsiessäni, varsinkin kun en ollut ihan varma mitä pitäisi osata katsoa. Lopulta se kuitenkin löytyi melko kivuttomasti. Tästä rohkaistuneena päätin yrittää muitakin kätköjä ja siihen se helppous sitten loppuikin. Seuraavan kätkön olisi pitänyt olla helppo, mutta en vaan löytänyt sitä vaikka vihje oli ihan päivänselvä ja seisoin varmasti ihan kätkön vieressä. Lopulta annoin periksi ja lähdin seuraavalle kätkölle, joka olikin mainittu hankalammaksi. Kävin vähän vilkuilemassa sitä, mutta en tuhlannut siihen kovinkaan paljon aikaa koska tiesin etten osaa katsoa ympäristöä yhtään sillä silmällä.

Tässä vaiheessa ilta oli jo pimentynyt. Päätin jättää tuon hankalan paikan ja käydä katsomassa kotimatkallani olevaa kätköä, jonka pitäisi olla ihan helppo peruskätkö. Tuo sijaitsi metsässä vilkkaiden kävelyteiden vieressä ja minulla oli taskulamppu, joten olin optimistinen että ihan hyvin sinne voi mennä. Löysin itse paikan helposti ja aloin taskulampun kanssa etsiskellä kätköä. Nettikommenteissa tuota oli pidetty ihan mukavana ja mielenkiintoisena kätköpaikkana, vaikkakin vähän sotkuisena. Taskulampun valossa ensimmäisenä silmiini osui kuitenkin nuotiopaikka ja erinäistä huumeidenkäyttövälineistöä. Pimeässä metsässä tuo oli juuri se viimeinen pisara, ja tuossa vaiheessa päätin että itsetuhoisten hommaa koko harrastus, minä lähden kotiin.

Ehkä tuo voisi olla ihan mukavaakin jossain vähän rauhallisemmalla paikalla,mutta tämän kokeilun perusteella luulen että suunnistus olisi kuitenkin enemmän minun tyyliseni laji. Pidän metsässä viipottamisesta mutta kaiken maailman lahonneiden oksien näpeltäminen ja käsien työntäminen kallionkoloihin ei tuntunut kovin miellyttävältä, puhumattakaan tuosta viimeisen rastin sijainnista. Minulla on selvästikin hiukan erilainen käsitys "mukavasta" ja "vähän sotkuisesta" kuin lajin harrastajilla. Varmaan käyn vielä joskus kokeilemassa uudestaan, mutta ei tuo ihan niin koukuttavaa ollut kuin mitä nettisivuilla varoiteltiin.