Sain sitten tänään aivan loistavan idean. Häntäluu on vihdoinkin lakannut kipuilemasta ja siitä riemastuneena päätin mennä ensimmäistä kertaa tänä vuonna spinningiin. Ei suinkaan olisi mitenkään järkevää miettiä peräkkäisten päivien treenien yhteensopivuutta, juoksin nimittäin eilen runsaan tunnin lenkin ja sen jälkeen olisi ehkä ollut ihan hyvä antaa jaloille lepopäivä.
Vaan enhän minä sellaista, minä tahdoin spinningiin. Noin kahden minuutin kohdalla alkoi etureisissä kunnon polte. Siinä sitten vaan iloisesti polkemaan ja muistuttelemaan itselleen että tämä on vasta lämmittelyä, tämän ei kuulu tuntua missään. Yritin keskittyä etsimään polkemiseen voimaa enemmän takareisistä ja pakaroista ja ei mennyt kauaa kun niissäkin alkoi tuntua. Voi jipii.
Ei voinut mitään, tein minkä pystyin mutta oli pakko polkea aika kevyellä vastuksella koska muuten en olisi saanut polkimia liikkumaan ollenkaan. Syke ei missään vaiheessa noussut niin korkealle kuin spinningissä normaalisti, en yksinkertaisesti pystynyt polkemaan niin tehokkaasti. 10 minuuttia ennen loppua polte vihdoinkin loppui, ehkä adrenaliinia tuli vihdoinkin riittävästi tai ehkä menetin muuten vaan kykyni tuntea kipua, mutta ihan lopun pystyin polkemaan suht normaalisti. Jälkeenpäin olen ihan tyytyväinen että sitkeästi jatkoin koko tunnin, eihän se kivaa ollut mutta ehkä tästäkin jotain oppii. Taidan lähitulevaisuudessa katsoa vähän tarkemmin mihin väliin sitä spinningiä kannattaa ottaa.
Huomenna ajattelin kuitenkin käydä uimassa jos vaan jalat kantavat hallille asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti