Huono juoksu, hyvä sali

Eilen tuli vietettyä välipäivä liikunnasta. Takareidet huusivat lepoa eikä lenkille lähtö tullut kysymykseenkään, vaikka mieli olisi tehnyt. Tänään takareidet olivat toipuneet ja päätin tehdä intervallitreenin juoksumatolla ja sen päälle salitreenin.

Juoksu ei sitten mennytkään ihan putkeen. Ilmeisesti syömisestä oli liian vähän aikaa ja parin intervallin jälkeen tuli paha olo. 20 minuutin kohdalla oli pakko lopettaa kun olo meni niin huonoksi että jatkamisesta olisi voinut olla aika ikäviä seurauksia. Lepäsin hetken ja siirryin salitreenin pariin. Tein ylä- ja keskivartaloa, ihan hyvin sujui vaikka välillä jouduin pitämään vähän normaalia pitempiä palautuksia ettei pahoinvointi yltyisi liian pahaksi. Peilistä tein kuitenkin kivan havainnon, olkapääni näyttävät aavistuksen pyöreämmiltä. Olen panostanut käsivarsiin, hartioihin ja yläselkään salitreenissä viime aikoina ja nyt ensimmäistä kertaa huomasin olkapäissä mitään muutosta. Ei sitä varmaan vielä kukaan muu huomaisi mutta minä huomaan ja sehän on tärkeintä. Tätä rataa eteenpäin niin alkavat ne lihakset vielä muidenkin silmään näkyä.

Kuva: weheartit.com

Punnerrusohjelmassa oli vuorossa toisen viikon toinen päivä, 14+16+12+12+min.17 punnerrusta 1,5 minuutin palautuksilla. Viimeinen setti teki tiukkaa, pidin hiukan pitemmän tauon sitä ennen ja sain juuri ja juuri puserrettua tuon 17 toistoa. Mutta sain kuin sainkin! Minä, joka en viime kesänä olisi saanut suorin vartaloin yhden yhtä punnerrusta, tein niitä nyt yhteensä 71! Ensi kerralla pitäisi viimeisessä sarjassa mennä vähintään 20. Tämänpäiväisen jälkeen olen varovaisen optimistinen, ehkä se onkin mahdollista.

Perjantai on uintipäivä

Vastoin kaikkia odotuksia jalkani eivät tuntuneetkaan tänään mitenkään epätavallisen väsyneiltä. Tie vei siis uimaan jo iltapäivällä. Ajankohta osui ihan nappiin, hallissa oli todella hiljaista ja pitkän aikaa sain polskutella radallani ihan yksin. Tai ehkä se johtui siitä että näytin niin sporttiselta että ne ukot eivät uskaltaneet tulla samalle radalle kun pelkäsivät että olen niin hurjan nopea (hah!). Perjantai-iltapäivä taitaa jäädä kalenteriin pysyvästi uintiajaksi, oli niin jees.

Uinti tuntuu kerta kerralta helpommalta, tänään sain jo vapaauinnissa hetkittäin hyväntuntuista liukua aikaan. Taas pystyin keskittymään etenemiseen vähän paremmin kuin viimeksi, vedessä olo tuntuu joka kerta aina vähän luontevammalta eikä mene niin paljon energiaa pinnalla pysymiseen. Piti pistää taas pikkuisen paremmaksi kuin viimeksi joten uin tänään 650 metriä, suurimman osan rintaa ja vähän vaparia. Kunhan saan kuntoa nousemaan niin että jaksan vielä vähän paremmin keskittyä tekniikkaan, Mies on luvannut ruveta opettamaan minua. Ehkä sitten olen vielä joskus siinä kunnossa että olen niihin eläkeläisiin verrattuna hurjan nopea. Ihan vielä en ole.

Polttaa, reisissä polttaa

Sain sitten tänään aivan loistavan idean. Häntäluu on vihdoinkin lakannut kipuilemasta ja siitä riemastuneena päätin mennä ensimmäistä kertaa tänä vuonna spinningiin. Ei suinkaan olisi mitenkään järkevää miettiä peräkkäisten päivien treenien yhteensopivuutta, juoksin nimittäin eilen runsaan tunnin lenkin ja sen jälkeen olisi ehkä ollut ihan hyvä antaa jaloille lepopäivä.

Vaan enhän minä sellaista, minä tahdoin spinningiin. Noin kahden minuutin kohdalla alkoi etureisissä kunnon polte. Siinä sitten vaan iloisesti polkemaan ja muistuttelemaan itselleen että tämä on vasta lämmittelyä, tämän ei kuulu tuntua missään. Yritin keskittyä etsimään polkemiseen voimaa enemmän takareisistä ja pakaroista ja ei mennyt kauaa kun niissäkin alkoi tuntua. Voi jipii.

Ei voinut mitään, tein minkä pystyin mutta oli pakko polkea aika kevyellä vastuksella koska muuten en olisi saanut polkimia liikkumaan ollenkaan. Syke ei missään vaiheessa noussut niin korkealle kuin spinningissä normaalisti, en yksinkertaisesti pystynyt polkemaan niin tehokkaasti. 10 minuuttia ennen loppua polte vihdoinkin loppui, ehkä adrenaliinia tuli vihdoinkin riittävästi tai ehkä menetin muuten vaan kykyni tuntea kipua, mutta ihan lopun pystyin polkemaan suht normaalisti. Jälkeenpäin olen ihan tyytyväinen että sitkeästi jatkoin koko tunnin, eihän se kivaa ollut mutta ehkä tästäkin jotain oppii. Taidan lähitulevaisuudessa katsoa vähän tarkemmin mihin väliin sitä spinningiä kannattaa ottaa. 

Huomenna ajattelin kuitenkin käydä uimassa jos vaan jalat kantavat hallille asti.

Ällävikaiset melilosvot

Nokkelampi voi jo otsikosta oivaltaa että tänään oli ohjelmassa pilates. :) Ja näköjään myös huonon huumorin päivä.

Pilateksen alle tein punnerrukset ja pari muuta yläkropan liikettä kuntosalilla, koska pilateksen jälkeenkään ei enää halua lähteä tekemään voimaharjoittelua kun olo on rento. Jalat olivat eilisen jäljiltä vähän väsyneet ja niille annoin vapaapäivän. Laitoin punnerrusohjelman rytmin heti viikonloppuna uusiksi, koska viime viikolla valitut treenipäivät eivät sovi kovin hyvin muuhun treeniohjelmaan. Tein sunnuntaina ensimmäisen viikon toisen päivän uudestaan ja tänään oli vuorossa kolmas päivä. Tulevaisuudessa punnerrusohjelma on siis ohjelmassa perjantaina, sunnuntaina ja tiistaina.

Pilates oli ihana. Siinä oli eri ohjelma kuin viime aikoina on normaalisti ollut ja tykkäsin ihan valtavasti. Hengityksen ja liikkeiden rytmin löytäminen tuntui helpolta ja keskivartalo teki juuri mitä siltä vaan osasi pyytää. Loppuun tehtiin vielä kunnon rentoutukset, olin tunnin jälkeen ihan uudestisyntynyt ja keskivartalo tuntui (ja tuntuu edelleen) ihanan notkealta ja jäntevältä ja ryhdikkäältä. Kävin vielä saunassakin ja nyt on pehmoinen ja lämmin olo. Tältä saisi tuntua aina.

Onnelliset jalat

Tervehdys taas.

Viikonloppu tuli vietettyä itärajan tuntumassa. Oli melkoisen rapsakka pakkanen, vielä kun olosuhteiden pakosta piti välillä oleskella ulkosalla ei-ihan-ulkoiluvaatteissa, niin kyllä siinä olisi vähän vähempikin riittänyt. Vaan onhan tuolla pakkanen ihan eri tuntuista kuin täällä etelässä, paljon kuivempaa ja tyynellä säällä kovatkin pakkaslukemat tuntuvat ihan siedettäviltä. Ja olihan siellä ihan uskomattoman kaunista, ne lumiset metsät kuunvalossa... Ihan taikaa.

Eilen oli kotiinpaluun aika ja juuri samaan saumaan osui lauhtuminen, joten pääsin tänään palaamaan taas päivärytmiin ja käymään koulun jälkeen lenkillä. Jalat tuntuivat valtavan onnellisilta, alkulenkistä oli selvästi ylimääräistä ilmaa askeleessa. Vajaa kuusi kilometriä tuli viipotettua, loppuvaiheessa oli liukkaampia polkuja (tai sitten en vaan ehtinyt huomata alkulenkin aikana sutimista kun olin liian onnellinen) ja vauhti hyytyi, mutta suht pitkälle sain pidettyä hyvää, vähän reippaampaa vauhtia. Paras lenkkibiisi oli tänään PMMP:n Merimiehen vaimo.

Puli puli

Tänään oli taas uintipäivä.

Vedessä oleminen alkaa tuntua helpommalta, vähitellen ehtii jo miettiä muutakin kuin pinnalla pysymistä. Olipa hyvä etten luovuttanut kun ensimmäinen kerta tuntui kamalalta, näin nopeasti siihen alkaa tottua. Tänään tuli uitua jo 600 metriä ja olisin voinut jatkaa vielä vähän pitempäänkin. Radalla oli kuitenkin aika täyttä eikä uinti ollut kovin viihtyisää, joten lopetin kun aloin väsyä niin etten jaksanut enää keskittyä tekniikkaan. Lisäksi viereisellä radalla oli alakoululaisia jotka roiskivat uidessaan ihan käsittämättömän paljon, lähtöpäätökseeni vaikutti sekin kun heitä juuri silloin ilmaantui uusi lauma. Hyvä mieli jäi kuitenkin, tällä kehitysnopeudella kasvatan kohta pyrstön ja rupean merenneidoksi :)

weheartit.com

Melko todennäköistä.

Punnerrusohjelmasta sen verran että tein sitä jonkun aikaa hyvällä menestyksellä, mutta kun en tullut koskaan raportoineeksi siitä tänne niin jossain vaiheessa se vaan unohtui ja on ollut nyt pitkän aikaa poissa ohjelmasta. Maanantaina aloitin sen uudestaan ensimmäisen viikon kolmannesta sarakkeesta ja tänään pitäisi tehdä viikon toinen punnerrustreeni. Odotan kuitenkin ehkä vielä vähän aikaa, kädet ovat uinnin jäljiltä aika spagettia. Yritän nyt muistaa kirjoittaa edistymisestä tännekin ettei se taas pääse unohtumaan. Teen punnerrukset suorin vartaloin ja yritän panostaa oikeaan tekniikkaan ja siihen että rintakehä käy oikeasti lähellä lattiaa. Aika rankkaa tällaiselle spagettikädelle, mutta huomasin jo edellisellä kerralla punnerrusohjelman toimivuuden, joten eiköhän sillä ja salitreenillä rupea sitä voimaa löytymään. :)

Kuukausiraportti 1/2012

Uudenvuodenlupauksille kuuluu seuraavaa:

Puolimaratonin juokseminen:

Ilmoittautuminen Helsinki City Runiin 5. toukokuuta oli siis jo vuodenvaihteessa taskussa. Harjoittelu on sujunut tahmeasti. Alkukuusta olin matkoilla, sitten häntäluun satuttaminen ja kaikennäköinen muu haittasivat säännöllisen treenirutiinin aikaansaantia. Vasta viimeisen viikon aikana juokseminen alkoi sujua. Tammikuun aikana tuli juostua yhteensä vain 40 kilometriä, mikä on puolimaratonharjoittelua ajatellen aivan liian vähän.

20 lajia:

Tammikuussa kasaan tuli kahdeksan eri liikuntalajia: juoksu, kuntosali, cabaret strip (HeiaHeiaan merkkasin tämän strip-aerobicina), pilates, venyttely, crosstraining, uinti ja kävely. Tähän tavoitteeseen häntäluun satuttaminen vaikutti eniten. En oikein pysty kokeilemaan uusia lajeja ennen kuin tuo paranee, sen verran se haittaa liikkumista. Onneksi ehdin kokeilla Cabaret Stripin ennen tuota pikku tapaturmaa, se on listan lajeista ainoa jota en ollut ikinä ennen kokeillut joten sain listalle edes yhden ihan uuden lajin. Uintiakin voisi pitää melkein uutena lajina, niin nollasta aloitin sen. Venyttelyistä huomioin sellaiset kunnon pitkät venyttelysessiot joita onneksi tuli muutaman kerran tehtyä. Paljon useammin olisi tarvetta, varsinkin takareidet ovat niin kireällä että siitä on jo muissa lajeissa haittaa.

180 liikuntapäivää:

Tavoitteen saavuttaminen vaatisi keskimäärin 15 liikuntapäivää kuussa ja tammikuussa osuin täsmälleen tuohon viiteentoista päivään. Kun otetaan huomioon että liikuntamääriä vähensivät jo edellämainitut takaiskut (tai miten sen nyt ottaa, aurinkolomaa ei varmaan voi laskea takaiskuksi) ja sain niistä huolimatta kokoon noin monta liikuntapäivää, en ole yhtään huolissani tämän tavoitteen täyttymisestä.

Kuva: weheartit.com