torstai 12. huhtikuuta 2012

Palautetta uintitekniikasta

Eilen käytiin vihdoinkin Miehen kanssa yhdessä uimassa. Siitä on ollut paljon puhetta mutta ei olla saatu aikaisemmin aikatauluja sopimaan yhteen, kun ei olla haluttu pahimpaan ruuhka-aikaan mennä. Miehellä on tosiaan kilpauintitausta, joten hän osaa katsoa uintitekniikkaa aika hyvin. 

Keskityn uinnissani vapaauintiin ja sitä siis tarkkailtiin. Oli kyllä tarpeen, aika paljon on parannettavaa. Olen kuulemma aivan toispuoleinen, vasen käsi laahaa, vartalo ei kierrä tarpeeksi (paitsi hengittäessä jolloin se kiertää liikaa), sukellan liian pitkälle päädystä lähtiessäni mutta lopetan delfiinipotkut liian aikaisin, liikkeissäni ei ole tarpeeksi räjähtävyyttä. On siinä taas vähän miettimistä. Hyviä asioita oli vartalon asento (lantio ja jalat tarpeeksi lähellä pintaa), käden liike veteen mennessä ja vedessä ja potkut.

Tämä oli tosiaan ensimmäinen kerta (peruskoulun jälkeen) kun olen saanut mitään palautetta uinnistani. Itse osaan rintauinnissa arvioida jonkun verran tekniikkaani mutta vapaauinnissa en oikein ollenkaan, siinä on liian monta liikkuvaa osaa enkä hahmota miltä se näyttää ulospäin. Hyvä että tuli nyt katsottua, tuo toispuoleisuus ainakin on sellainen asia jota en ole itse huomannut ja joka vaikuttaa kaikkeen ihan olennaisesti. Taidan korjailla salitreeniäni niin että teen mahdollisimman paljon liikkeitä käsipainoilla ja muutenkin sellaisia liikkeitä joissa vahvempi puoli ei pysty auttamaan. Myös vasemman lavan liikkuvuuteen pitää kiinnittää huomiota, nyt kun Mies sanoi tuosta niin huomaan itsekin että se on jäykempi kuin oikea lapa.

Tärkeää olisi myös saada paljon kilometrejä uitua, tekniikkani leviää ihan kokonaan kun väsyn ja siihen ei auta muu kuin uintikunnon kohotus. En ole koskaan oikein harrastanut mitään missä joutuu käsillä tekemään noin aktiivisesti ja kroppani taitaa olla ihan ymmällään. Vaikka jaksankin juosta enkä ole varsinaisesti ole kovin huonokuntoinen (enää!), uinnissa väsyn todella nopeasti. Mies suositteli että pyrkisin alkuun uimaan rauhallisesti pitempiä matkoja ja rupeaisin uimaan intervalleja kovalla vauhdilla sitten kun peruskunto uinnissa on hyvä. Siihen menee ehkä vielä hetki.

2 kommenttia:

  1. Apua alko arveluttamaan oma uintityyli heti! Upeaa et saat palautetta ja apua uintitekniikassa, se olis itselläkin tarpeen edes kertaluontoisesti :) Speksasko Mies tarkemmin mitä meinaa pitempi matka? Polskuttelen kroolaten itte välillä 1500-1900 m, onkohan se minkään sortin matka?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mitään tarkempia määritelmiä, lähinnä tarkoitti sitä että hitaasti kannattaisi mennä niin kauan kunnes tekniikka on aika vahvasti selkäytimessä. Sitten kun kunto on sellainen että pystyn uimaan vaikka 200 metriä kovemmalla vauhdilla ilman että tekniikka hajoaa, saan alkaa uida intervalleja. Nykykunnossa pystyn uimaan hyvässä asennossa kovaa alle 50 metriä, sitten lantioni lähtee laskeutumaan, alan räpiköidä käsillä ja sisäänhengityksen hallinnasta tulee hankalaa. Niin kauan kun tekniikka katoaa heti kun väsyy, ei ole mitään järkeä uida kovaa.

      Poista